Tunnit 15 ja 16.

Tunneilla käsittelimme Suomen osuutta 2. maailmansotaan katsomalla Lupaus- elokuvan.

Tunti 14. oikeistodiktatuuri vai demokratia?

Tunnilla kävimme läpi miksi Suomessa päädyttiin oikeistodiktatuurin sijasta demokratiaan.

Miksi oikeistodiktatuuri?

1. vahva suojeluskuntaliike
2. kommunistien näkyvä ja provosoiva toiminta / sisällissodan läheisyys
3. talouslama 1929 (Wall Street)
4. eurooppalaiset esikuvat

Miksi Suomi valitsi demokratian?

1. nopea toipuminen lamasta
2. yhtenäistämis politiikka
    => Cajanderin punamultahallitus 1937

Kansan yhtenäistäminen 20 - 30-luku

1. sos. lainsäädäntö
2. talouselämä
    *suunnitelmat -> budjetit
    *valtion tulot nousuun
       -välittömät verot
       -välilliset verot
=> valtiotalouden vakaantuminen

* kauppa

vientimaat
Englanti (terva,sahat,voi,paperi)
Venäjä  (elintarvike,paperi)
Saksa   (sahat,hioke,selluloosa)

tuontimaat

Englanti (kivihiili,kankaat)
Venäjä  (sokeri,vilja)
Saksa   (kahvi,teollisuustuotteet)

Suomen ulkopoliittinen linja
-uhka NL (1932 hyökkäämättömyys sopimus)
                 1. kansainliitto politiikka
                 2. reunavaltio politiikka
                 3. pohjoismainen puolueettomuus perhe

Käsitelty aihe oli minulle suhteellisen uutta. Uusina asioina opin Suomen niin sisä- kuin ulkopoliittisesta tilanteesta sekä kansan yhtenäistämisestä. Näkemykseni syventyi siinä määrin, että käsitin yhtenäistämis politiikan tärkeyden.

Aihe herätti minussa seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten yhtenäistämisessä onnistuttiin niin hyvin? Millaisessa asemassa kommunistit olivat Cajanderin punamulta hallituksessa? Aihepiiri liittyi Suomen poliittiseen historiaan ja 2. maailmansotaa edeltävään aikaan.

Aihe on tärkeä, koska jos Suomeen olisi tullut oikeistodiktatuuri olisi asiat varmasti heikommalla tolalla. Opiskeluun käytin kolmen k:n taktiikkaani. Aihe oli helppo sisäistää.

Tunti 13 Valtiomuototaistelu ja Oikeistodiktaduuri

En valitettavasti päässyt osallistumaan tunnille työhaastattelun johdosta, joten opiskelin itsenäisesti käsitellyn aiheen.

Valtiomuototaistelu 

= kuningaskunta vai tasavalta ?

*joulukuu 1917
tasavalta

*kevät 1918
kuningasvalta

*talvi 1918
tasavalta

* 17.07.1919 hallitus muoto

-presidentti: lainsäätö valta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta
-valtioneuvosto: toimeenpanovalta
-eduskunta: lainsäätö valta
-tuomioistuin: tuomiovalta

Oikeistodiktaduuri 1920-30 luvuilla

1. AKS (akateeminen karjala seura)
=> Suur-Suomi

2. vientirauha
-1920-luvun lopun laajat satamalakot
=> vienti pysähdyksissä
    => työnantajat järjestäytyivät

3. Lapuanliike
-1929 punapaidat revitään lapualla
-1930 kommunistien kirjapaino rikotaan Vaasassa ("Työn ääni")
-1930 Vihtori Kosolan ympärillä
         -muilutukset,kyyditykset
         -talonpoikaisromanssi 1930
           => kommunistilait
         -Ståhlberg muilutetaan
         -Svinhufvud presidentiksi
         -1932 Mäntsälän kapina
           -armeija valmiustilaan
           -Svinhufvudin puhe
             => IKL (isänmaallien kansanliitto)
                  => heikensi oikeistoa

Käsitelty aihe oli minulle jokatavalla uutta. Uusina asioina opin paljon hallitusmuodosta, ja oikeistosta. Näkemykseni syveni siltä osalta, että nyt käsitän mahdollisuuden virheeseen jolla Suomesta olisi tullut monarkia.

Aihe herätti paljon kysymyksiä. Miksi Suomesta oltaisiin haluttu kuningaskunta? Mitä Lapuanliike tavoitteli? Mitä tarkoitetaan muilutuksella? Oliko Mäntsälän kapinassa mahdollisuus suurempaan konfliktiin? Aihepiiri liittyi Suomen hallinnalliseen historiaan ja demokratian kehittymiseen.

Aihe on tärkeä, koska hallintamuoto määrää hyvin pitkälle sen millainen maa on. Opiskelu metodina toimi kevennetty kolmen k:n taktiikka. Eli lukeminen ja lisätietojen haku. Aihe oli helppo sisäistää.

Tunti 12. Kansallissota ja valtiorikosoikeus

Tunnilla käsittelimme kansallissotaa ja valtiorikos oikeutta.

Terrori = laitonta teloitusta

* PUN usein järjestäytymätön ja salaista
* VAL julkista ja dokumentoitua

Valtiorikosoikeus

*Koostumus:
2 lakimiestä
2 maallikkoa
1 upseeri

*Syytteet:
valtiopetos = valtion sisäistä turvallisuutta uhkaava
maanpetos = valtion ulkoista turvallisuutta uhkaava

*Oikeudenkäynti
syyttäjä lukee kuullustelupöytäkirjan, paikallisen suojeluskunnan lausunnon sekä todistusaineiston => syytetty vastaa

*Tuomiot
kuolemantuomio 500-600
max 12v. kuritushuonetta
1-12v. kuritushuonetta
vapautus

Ennen tuntia tiesin kyllä teloituksista jonkin verran mutta valtiorikosoikeudesta en ollut kuullut sanaakaan. Uusina asioina opin teloituksista ja niiden oikeutuksista. Näkemykseni laajeni siinä suhteessa että käsitin kuinka paljon kansallissodassa tehtii sotarikoksia.

Aihe herätti paljon kysyttävää. Mitä hyötyä oli puolueellisesta oikeudesta? Mitä varten ylipäätään rangaisiin niin kovin jo hävinnyttä osapuolta? Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen ja kokonaisuudessaan sotahistoriaan.

Aihe on tärkeä, koska on hyvä tietää että myös valkoiset tekivät sikamaisuuksia. Puolustus kyvyttömän ihmisen ampuminen on moraalisesti aivan väärin. Opiskelu metodini olivat kolme kovaa koota. Aihe oli suhteellisen helposti ymmärrettävä.

Tunnit 10. ja 11. Sisällissota

Tunneilla käsittelimme Suomen sisällissotaa sekä katsoimme elokuvan Täällä Pohjantähden alla loppuun.

Vuoden 1918 sota 27.1-16.5.1918

* TAUSTAA:

-RADIKALISOITUMINEN

-NÄLKÄ

-TYÖTTÖMYYS

-INFLAATIO

=> yhteiskunnallinen sekasorto

=> Valkoiset vs. Punaiset

* Sotatapahtumat:
-punaisten hyökkäys Haapamäelle epäonnistuu
-Tampere 5.4
-Viipuri 24.5

*Sodan seuraukset:
-pun:    27 038 kuollutta/kadonnutta
-val:       5 179 kuollutta/kadonnutta
-muut:    4 423 kuollutta/kadonnutta
-yht:     36 640 kuollutta/kadonnutta

Ennen tuntia tiesin vapaussodasta osapuolet ja voittajan. Uusina asioina oppisin tapahtumien kulun sodan tarkemmat asetelmat ja vahvuudet. Sekä sodan raakuuden. Näkemykseni laajeni ihmisen raakuuden suhteen. Valkoiset tappoivat maa veljiään ja siskojaan n. 11 000 vankileireillä.

Aihe herätti minussa paljon kysymyksiä. Miksi sota oli niin raaka? Miksi venäjä ei tukenut punaisia enempää? Miksi valkoiset tappoivat rivisotilaita niin paljon sodan loputtua? Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen, kehittymiseen sekä Neuvostoliittoon. Kokonaisuudessaan aihe liittyy maailman sisällissotiin.

Aihe on tärkeä, koska on hyvä ymmärtää että jos punaiset olisivat voittaneet olisi Suomen tilanne tällä hetkellä aivan toinen. Opiskelu metodini olivat kolme kovaa koota. Yksinkertaisuudessaan aihe oli leikiten ymmärrettävissä.

Tunti 9. Suomen itsenäistyminen 6.12.1917

Tunnilla käsittelimme Suomen itsenäistymiseen johtaneita asioita ja katsoimme elokuvaa Täällä Pohjantähden alla.

Ennen tuntia tiesin itsenäistymisestä ja siihen johtaneista asioista vain murto-osan. Tiesin Leninin antaneen Suomelle itsenäisyyden, koska hän kuvitteli että Suomi liittyisi Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Uusina asioina opin tapahtumien kulun sekä eri maiden suhtautumisen Suomen itsenäistymiseen. Näkemykseni laajeni suuressa määrin. Jos venäläiset eivät olisi yrittäneet venäläistää Suomea, Suomi olisi voinut itsenäistymisen jälkeen liittyä Neuvostoliitton. Lisäksi jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan olisi Suomi varmasti liittynyt Neuvostoliitton.

Aihe ei ollut omiaan herättämään minussa kysymyksiä. Mutta yksi kysymys heräsi: Olisiko Suomi itsenäistynyt, jos Venäjä ei olisi ruvennut venäläistämään Suomea. Aihepiiri liittyi Suomen sortokausien loppumiseen ja sisällissotaan. Kokonaisuudessaan aihe liittyy Euroopan kansojen itsenäistymiseen.

Aihe oli kokonaisuudessaan hyvin yksinkertainen ja helposti opittava. Opiskelu metodeinani toimivat kolme kovaa koota. Aihe on tärkeä, koska Suomen itsenäisyys on todella hyvä asia.

Tunti 8. Suomen venäläistäminen

Alku tunnilla käsiteltiin Venäjän Suomen venäläistämis ohjelmaa, eli sortokausia. Loppu tunti meni Täällä Pohjantähden alla elokuvaa katsellessa.

Eduskuntauudistus

Suurlakko 1905 

=> Marraskuun manifesti

•      1. sortokausi loppui
• uusi valtiopäiväjärjestys

==> Eduskuntauudistus 1906

* Nelikamarisesta yksikamariseen eduskuntaan (suuri valiokunta) 3-v.

* Vaalit: 

• salaiset
• välittömät
• suhteelliset

*Äänioikeus

• yleinen (24-v.eteenpäin)
• yhtäläinen

*Vaalikelpoisuus kaikilla äänioikeutetuilla

*Keisari

• nimittää senaatin
• oikeus hajoittaa eduskunta
• vahvistaa lait

Ennen tunteja tietoni asiasta rajoittuivat siihen, että venäläiset ovat sortaneet Suomea tai venäläistäneet riippuen näkökulmasta. Sortokausien tapahtumat olivat kuitenkin minulle utopiaa. Opin paljon silloisesta aate maailmasta, ja suomalaisten vastarinnasta ja sen toteuttamis muodoista. Asia laajensi näkemystäni Venäjästä. On ymmärrettää miksi Venäjä halusi venäläistää Suomen. Hajoita ja hallitse- taktiikka on toimiva hallinta tapa, mutta Venäjä antoi Suomelle niin sanotusti "liikaa siimaa". Eli siis jos Venäjä olisi ruvennut venäläistämään Suomea alusta asti Suomi olisi voinut alistua kohtaloonsa. Mutta nytten kun Suomi oli alkanut kasvamaan enemmän ja enemmän irti Venäjästä on selvää, että hanke tulisi menenää pieleen.

Aihe herätti minussa yhden kysymyksen ylitse muiden: Miksi vasta nyt? Toisaalta vastaus kysymykseen on yksinkertainen: aiemmat keisarit eivät nähneet tarpeelliseksi venäläistää Suomea. Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen. Ja kokonaisuudessaa Eurooppalaisten harjoittamaan kolonialismiin.

Aihe oli kokonaisuutena hyvin selkeä ja helppo sisäistää. Tällä kertaa hain aiheesta enempi lisätietoja, mutta muuten samat kolme kovaa k:ta olivat käytetyt metodit. Aihe on yleissivistävä, sillä on hyvä tietää oman maan historiallisista suhteista muiden maiden kanssa. 

Täällä Pohjantähden alla - elokuva vuodelta 1968

Tunti 5. ja 6. teollistumisen seurauksia

Tunneilla käsiteltiin teollistumisen seurauksia ja katsottiin Täällä Pohjantähden alla - nimistä elokuvaa.

Teollistumisen seuraukset:

• Työväenliike:

* whrightiläishenkiset työväenpuolueet

  - tehtailija Julius von Whright ja muu sivistyneistö perustivat

     => luokkaristiriitojen ja sosialismin tulon estäminen

  - toiminta:

1. työväestön yhteiskunnallisen arvon nostaminen

(2. ammatti etujen puolustaminen)

  - aatepohja:

1. kansallinen ajattelu

2. Raamattu

3. yleiset sivistys ihanteet 

* poliittinen työväenliike

   => Suomen työväenpuolue 1899

         => SDP 1903

             

- perustajina työmiehet, sivistyneistö menetti jalansijaa

- aatepohja: sosialismi (Marx: Pääoma 1867)

- toiminta: puoluetyö ja ammattietujen puolustaminen

* merkitys

1. yksi 1800-luvun joukkoliikkeistä

            -työväentalot

            - yhteiskunnallisen osallistumisen kanava

                   => vapaa kansallistoiminta

                         => kansalaisyhdistykset

2. Työväestö politisoituu, järjestäytyy poliittiseksi voimaksi

3. v.1918 sota ???

• Muutoksia:

* elinkeinorakenne muuttui

* maatalous menetti asemansa

* kaupungistuminen

* rahan merkitys lisääntyi

* palvelu elinkeinot kilpailemaan teollisuuden kanssa

* taloudellinen kasvu ja elintason nousu

* työaika lyheni => kulttuurin lisääntyminen

* opetus lakisääteiseksi ja tehostui

* väestö kasvoi => muuttoliike kasvoi

* lääketiede, hygienia => kuolleisuus aleni

* liikenne kehittyi

* sääty-yhteiskunta murtui 

* naisten asema parani

* teollisuus väestön muodostuminen ja järjestäytyminen

En pystynyt osallistumaan tunneille hammaslääkärin ja abivaate sovituksen johdosta, joten asiat jäivät minulle itse opiskeltaviksi. Perehdyin lähinnä netin ja tuntimuistiinpanojen, jotka lainasin kaverilta, johdolla teollistumisen seurauksiin. Koska teollistumisen seuraukset ovat lähes samoja kaikissa valtioissa, tiesin jo valmiiksi käsitellystä aiheesta likipitäen kaiken. Uutena asiana opin työväen liikkestä ja sen toiminnasta

Aihe herätti minussa kysymyksiä liittyen työväen järjestäytymiseen. Oliko järjestäytynyt työväenliike rauhallinen vai esiintyikö  paljon rettelöintiä? Onnistuiko liike kuinka hyvin parantamaan duunarien asemaa? Aihe liittyy hyvin vahvasti Euroopan historiaan ja Afrikan nykytilanteeseen. 

Aihe oli helppo sisäistää johtuen aiemmista tiedoistani aiheeseen liittyen. Opiskelu metodini rajoittui tällä kertaa lisätietojen etsimiseen. Aihe on tärkeä, koska on hyvä tietää että teollistumisella on kahdet kasvot. Ennen teollistumista asiat olivat tavallaan paremmin kuin teollistumisen aikana, mutta toisaalta huonommin.

      

Tunti 4. teollistuminen ja perustuslaillisen kauden lakeja ja uudistuksia

Käsittelimme tunnilla perustuslaillisen kauden (1863-1899) lakeja ja uudistuksia, sekä Suomen teollistumista.

Perustuslaillisen kauden (1863-1899) lakeja ja uudistuksia:

• sääty-yhteiskunta -> liberalistinen yhteiskunta

1. Uusi valtiopäiväjärjestys 1869

• valtiopäivät koolle säännöllisesti
• ei rajoittanut hallitsijan valtaa (-)

2. Kieliasetus 1863 

• 20-vuodessa tasa-arvo suomen ja ruotsin kielen välille

3. Kunnallishallinnon uudistus 1863,1873

• kunnat syntyvät ja syrjäyttävät seurakunnat
• kunnan tehtävä: köyhäinhoito, kansakoulu
• kunnassa asioista päättämään kunnallislautakunta
• kaupungissa asioista päättämään kunnanvaltuusto
• kaikki valta keskittyi varakkaille (-)

4. Kansakouluasetus 1866

• kansakoulut kaupungissa pakolliset
• 2-3% kansasta koulutettuja 1900-luvun alussa
• "kansankynttilä"= kansakoulun opettaja

5. Kirkkolaki 1869

• uskonnonvapaus
• päättövaltaa asioista valtiopäiviltä kirkolliskokoukselle

6. Asevelvollisuuslaki 1878

• Suomelle oma armeija
• 21-vuotiaista miehistä arvalla 5000 palvelemaan 1-3 vuotta
• sotilaat ja upseerit suomalaisia
• komentokieli venäjä

7. Rikoslaki 1894

• rangaistuksen lisäksi ajatuksena rikollisten hoitaminen

8. Suomesta tulee "tuhansien yhdistysten maa"

• kansanvalistusseura
• nuorisoseurat
• työväenyhdistykset
• raittusliikkeet
• vapaapalokunnat
• urheiluseurat
• ...

Teollistuminen:

Ennen tuntia tiesin jotain Suomen teollistumisesta, mutta suurin osa oli minulle uutta. Perustuskaudellisista uudistuksista en ollut edes kuullut ennen tuntia. Opin silloisen hallinnon epäkohdista, Suomen teollistumiseen vaikuttaneista asioista, sekä laki uudistuksista perustuslaillisen kauden aikana. Näkemykseni laajeni siinä mielessä, että näinkin pieni ja syrjäinen paikka kuitenkin aloitti teollistumisen verrattain aikaisessa vaiheessa.

Aihe herätti minussa teollistumiseen liittyviä kysymyksiä. Mistä Suomeen tuli tieto-taitoisia ihmisiä? Miksi metsän käyttöä rajoitettiin? Teolistumisesta ylipäätään päätin hakea lisä tietoa. Aihe liittyy hyvin vahvasti Euroopan teollistumiseen. Aiheen yhdistävä tekijä muihis osa-alueisiin on Suomen kehittyminen takapajulasta moderniksi hyvinvointi valtioksi.

Aihe oli helppo sisäistää. Opiskelutapani olivat jo tututksi tulleet kolme kovaa k:ta. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja sen opiskeluun oltaisiin voitu käyttää enemmän aikaa. Aihe on tärkeä, koska jos teollistumista ei olisi ollut eläsimme vielläkin takapajulassa. Olkaamme siis ylpeitä esi-isiemme kätten jäljestä.

Tunti 3. Snellmanin suomalaisuusohjelma

Kolmannella tunnilla käsittelimme Snellmanin suomalaisuusohjelmaa eli kieliohjelmaa.

Kielikysymys = kielikiista:

• 1809 ruotsi virallinen kieli
• kiista virallisesta kielestä

Fennomaanit:

• haluavat suomen viralliseksi kieleksi
• Snellman, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Svekomaanit:

• pelko: yhteiskunnallisen aseman menetys
• voiko suomen kieli olla kulttuurikieli?
• ovatko suomalaiset tarpeeksi kypsiä kulttuurikansaksi?

* 1860- luvulla puolueet alkavat hahmottua kielikiistan ympärille:

• Suomalainen puolue (Uusi Suometar)
• Ruotsalainen puolue (Morgonbladet)

* Kieli ei ratkaise, vaan poliittiset ja sosiaaliset epäkohdat:

• Nuorsuomalainen puolue (Päivälehti)
• Liberaalinen puolue (Dagblad)
• Työväen puolue (Työmies)

* Kieliasetus 1863 (20 vuodessa tasa-arvo, ei onnistunut)

* Kielten tasa-arvo 1902

* Kielilaki 1922 (kaksikielinen maa)

* Lakiuudistus 2003

En tiennyt mitään tästä aiheesta ennen tuntia. Opin silloiset puolueet ja sen että silloin ainut tapa levittää puolueen ideologiaa oli lehtien avulla. Lisäksi opin kielikiistan osapuolet ja mitä he ajavat takaa. Näkemykseni Suomen historiasta laajeni siinä suhteessa, että kielestäkin on joskus tapeltu. 

Aihe herätti minussa kielikiistaan ja politiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kumpi kinastelijoista oli vahvemmilla fennomaanit vai svekomaanit? Millä tavoin asiasta kiisteltii? Mitä eri puolueiden puoluepolitiikka piti sisällään?  Miksi vuoden 1863 kieliasetus meni mönkään? Aihepiiri liittyi suomen kielen kehitykseen ja nousuun valtakieleksi. Kokonaisuudessaan aihe liittyy suomalaisten suomalaistumiseen. 

Aihe oli kokonaisuudessaan helppo sisäistää. Opiskelutapani olivat kolme kovaa k:ta kuuntelu, kirjoittaminen ja lisätietojen haku. Aihe oli tärkeä, koska se että tällä hetkellä puhumme suomea ei ole täysin itsestään selvyys.

Tunti 2. Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto

Toisella tunnilla käsittelimme Suomen suuriruhtinaskunnan hallintoa sekä keisarin, valtiopäivien ja senaatin valtaoikeuksia.

Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna

kaaviokuva:

Autonomia = itsehallinto:

1. omat virkamiehet 
2. oma senaatti (hallitus)
3. omat valtiopäivät (periaatteessa eduskunta)
4. oma raja

Suomen suuriruhtinaskunnan kartta vuodelta 1900

Keisarin, valtiopäivien ja senaatin valtaoikeudet

Keisari - suuriruhtinas - (tsaari):

• kutsuu valtiopäivät koolle
• lakien esitysoikeus
• lakien hyväksyminen (allekirjoitus)
• nimittää korkeimmat virkamiehet

Senaatti (hallitus): 

Oikeusosasto:                                                                               

• Suomen ylimmäinen oikeusaste (korkein oikeus)

Talousosasto:

• ylin toimeenpanovalta

Valtiopäivät:

• säätää lait ja määrää verot
• anomusoikeus keisarille

Käsitelty asia oli minulle joka tavalla uutta. Opin Suomen autonomian aikaisen hallinto systeemin ja sen suurinpiirteisen toimintatavan. Näkemykseni ei oikeastaan syventynyt.

Minulla heräsi kysymyksiä liittyen hallintomekanismin toimintaan ja järkevyyteen. Toimiko järjestelmä käytännössä kuinka hyvin? Esiintyikö järjestelmässä kuinka paljon korruptiota? Onnistuivatko muut venäläiset vaikuttamaan Suomen asioihin? Käsitelty aihe on liittyy Suomen hallinnon kehittymiseen ja lakitieteeseen. Kokonaisuudessaan aihe on kytköksissä Ruotsin halintojärjestelmää, Venäjän hallintojärjestelmään sekö oman aikansa hallinto näkemykseen.

Hallintoon liittyvät asiat ovat kaikkine kiemuroineen ja byrokratioineen ylleensä haastavia, mutta tämä Suomen hallintatapa vaikuttaisi päältäpäin aika yksinkertaiselta. Opiskelutapoinani toimivat kolmen kovan k:n lisäksi vertaileminen nyky hallintoon, sekä muiden maiden hallintoon. Aiheen opiskelu oli tavallaan mielenkiintoista mutta tavallaan puisevaa, koska hallinnolliset asiat eivät minusta ole mitään kaikkein mielenkiintoisempia. Opiskeltu asia on minusta tärkeä, koska nyky Suomen hallinto perustuu osittain siihen.

Tunti 1. Suomen suuriruhtinaskunnan perustaminen

Ensimmäisellä tunnilla käsittelimme Suomen suuriruhtinaskunnan perustamiseen johtaneita asioita ja suuriruhtinas kunnan perustamista.

Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan autonominen osa Venäjän voitettua Suomen sodan vuosina 1808-1809. Alunperin Venäjän aikomuksena ei ollut liittää Suomea Venäjän keisarikuntaan, vaan pakottaa Ruotsin  mukaan mannermaasaartoon, eli kauppasaartoon jolla Ranska saisi vahvistettua asemaansa Britanniaa vastaan. Pietari oli vaarallisen lähellä Ruotsin rajaa, sekä Viaporin linnoitusta voitaisiin käyttää Britannian ja Ruotsin laivastojen hyökkäystukikohtana, joten Venäjän oli enemmän kuin järkevää liittää Suomi alueisiinsa.

Suuriruhtinaskunta perustettiin Porvoon valtiopäivillä v. 1809. Porvoo valittiin valtiopäivien pitopaikaksi, koska Porvoo oli lähempänä Pietaria kuin Turku. Lisäksi Porvoossa koulukaupunkina oli isoja rakennuksia, missä majoittaa valtiopäiville osallistujat. Valtiopäivillä säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille ja keisari puolestaan liitti Suomen kansakuntien joukkoon ja vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet.

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa

En tiennyt opiskellusta asiasta juuri muuta kuin että Suomi joutui Venäjän vallan alle ja sai autonomian Suomen sodan jälkeen. Uusina asioina opin Suomen sodan kulusta, suuriruhtinaskunnan perustaminen vaiheet ja sen, että oli oikeastaan hyvä, että Venäjä valtasi Suomen.  Näkemykseni laajeni siinä suhteessa, että käsitin Suomen historian liittyvän Euroopan suurvaltojen pöyhistelyyn läheisesti.

Minulla heräsi kysymyksiä liittyen Suomen sotaan. Olen aina pitänyt sota historiasta, joten halusin lisää tietoa sodan kulusta, seurauksista ja voiman tasapainosta. Käsitelty aihe liittyy vahvasti Suomen itsehallintoon ja sen kehittymiseen. Yhteyksiä löytyy myös Napoleonin sotaseikkailuihin, Ruotsin vallan vaiheisiin sekä Venäjän laajenemis politiikkaan.

En osaa yksittäisistä asioista sanoa oliko mikään huomattavan helppoa taikka vaikeaa, mutta kokonaisuudessaan asia oli suhteellisen helposti sisäistettävä. Opiskelutapoina käytin kolmea kovaa k:ta kuuntelu, kirjoitus, lisätietojen haku. Aihepiiri oli minusta mielenkiintoinen ja sen opiskelu kivaa. Opiskeltu asia on minusta tärkeä, koska sen myötä selviää, että on Venäjästä joskus ollut Suomelle hyötyäkin.

Oppimispäiväkirja lukion historian 4. kurssista

Tervetuloa seuraamaan oppimispäiväkirjaani Suomen historian autonomian vaiheista aina nykypäiviin saakka.